MINÄKÖ AJOKOKEISIIN – MIKSI –ONKO KOIRASTANI KOEKOIRAKSI?
Edelleen tuntuu monella olevan liian korkea kynnys lähteä viemään omaa beagleaan ajokokeisiin ja otsikossa olevat kysymykset nousevat yleensä aina esille. Yritän nyt vastailla näihin kysymyksiin.
Muistan hyvin omasta beaglehistoriasta ne ajat, kun pidin ajokokeita lähinnä höpöhommina ja pelkästään hyvän metsästysajan hukkaamisena. Asuessani Paltaniemellä tiesin Pahkalan Eerolla olevan hyvin kokeissa menestyneen beaglen. Kuljimme jahdissa samoilla metsästysmailla ja aloin kiinnostuneena kuunnella, että miten se koekoira oikein toimii. Asia jäi kuitenkin silloin pelkäksi kuunteluksi.
Aikaa kului ja hankin uuden beaglen, jonka ajoa Eero ilmeisesti yhteisillä jahtireissuilla kuunteli ns. sillä korvalla. Hän alkoi ehdotella, että tuo Jussi pitäisi viedä kokeisiin. Vastusteluistani huolimatta kovan painostuksen alaisena ilmoitin sen kokeisiin ja Eero lupauksensa mukaisesti lähti tuomariksi.
Sitä päätöstä en ole koskaan katunut vaan pikemminkin sitä, etten ollut jo aiemmin lähtenyt mukaan. Ajokoetoiminta on antanut vuosien ja vuosikymmenten varrella lukuisia huikeita kokemuksia, satoja tuttuja, kymmeniä kavereita ja useita ystäviä niin kotikulmilla kuin ympäri Suomea. Oman koiran osalle tulee tietysti väistämättä epäonnistumisiakin, mutta sitä maukkaammalta maistuvat ne hyvät päivät. Olen päässyt myös kuuntelemaan kymmenien, jopa satojen muitten koirien toimintaa ja nauttimaan niitten ajoista ja omistajien onnenhetkistä. Olen viihtynyt erinomaisesti tämän harrastuksen parissa.
Ajokokeen tarkoituksena on hankkia jalostusta varten tietoa ajavien koirien jäniksen ajo-ominaisuuksista. Lisäksi koetoiminnalla kehitetään koeharrastajien yhteistoimintaa ja tarjotaan kilpailumahdollisuuksia harrastajille. Kun tiedetään, että vain n. 10 % beagleista pääsee kokeissa näyttämään ajotaitonsa, niin meillä jää valtaosa rodusta suunnitelmallisen jalostustoiminnan ulkopuolelle. On selvää, että näissä pelkästään metsästyskäytössä olevissa koirissa on yhtä hyviä tai jopa parempia ajureita kuin ns. koekoirissa, mutta niistä vain ei ole mitään luotettavaa tietoa saatavissa.
Rodun kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada mahdollisimman monesta beaglesta koepohjaista faktatietoa ja näin saada laajennettua rodun jalostuspohjaa. Vaikka jalostus on tärkein syy koetoiminnalle, niin ei sovi väheksyä myöskään hyvän ja mielenkiintoisen harrastuksen ja kilpailun tuomaa jännitystä ja mielihyvää mukana oleville ihmisille.
Metsästyksessä toimiva beagle on myös hyvä koekoira. Kokeissa pyritään arvostelemaan koiran työskentelyä ja niitä ominaisuuksia, jotka ovat myös metsästyksessä tärkeitä. Nyt ei jänistä ammuta, vaan merkitään koepäivän ajalta arvostelukorttiin muistiin koiran toiminta eri tilanteissa.
No milloin sitten oman koiran kanssa voi lähteä kokeisiin, koska se on tarpeeksi hyvä? Tuohon kysymykseen on aika vaikea mitään yksiselitteistä rajaa antaa. Kun koira pystyy itsenäiseen työskentelyyn, se saa jäniksen useimmiten liikkeelle ja pystyy sitä keskimäärin tunnin verran ajamaan, niin kyllä sen kanssa voi jo huoletta myös kokeisiin lähteä. Kuten edellä olevasta nähdään, niin ei kokeissa mitään ylimaallisia kykyjä vaadita, ihan tavallinen ajava beagle riittää.
KOKEEN KULKU:
Koira ilmoitetaan kokeeseen vähintään 5 päivää ennen koetta koekalenterissa mainitulle henkilölle. Ilmoittautumismaksun ehtii useimmiten hoitaa koepaikalla. Samalla pitää ilmoittaa myös mukana tulevat 2 tuomaria. Jos ei tunne tai tiedä ketään tuomareita, niin olemme beagleyhdistyksessä sitoutuneet etsimään ensikertalaiselle tuomarit kokeeseen, joten siihen ei hyvä asia saa kaatua.
Kokeen keskuspaikalle kokoonnutaan sihteerin ilmoittamana aikana, yleisimmin koepäivän aamuna. Koe alkaa ylituomarin puhuttelulla, jossa käydään vähän läpi sääntöjä ja kokeen kulkua. Puhuttelun jälkeen arvotaan koirille koemaastot ja nimetään mukaan lähtevät 2 palkintotuomaria.Annetaan koirien irtilaskuaika ensimmäiselle erälle ja sitten vain siirrytään arvottuun maastoon.
Kokeessa on 2 ajoerää, joissa kummassakin ajoaikaa 120 minuuttia. Hakuaikaa on koko koepäivälle yhteensä 240 minuuttia, jonka kuluessa on molemmat ajettavat löydettävä ja saatava liikkeelle.
Koira on aina kytkettävä ensimmäisen ajoerän tultua täyteen eikä sitä saa laskea hakemaan uudelleen samaa jänistä vaan on siirryttävä maastossa eri paikkaan. Ajoerä voi koostua myös useammasta osasta, jos se keskeytyy koirasta riippumattomasta syystä, jänis esim. menee louheen tms. Tällöin koiralla on mahdollisuus hakea uusi ajettava.
Kokonaisajoajasta vähennetään 5 minuuttia pidemmät hukat ja näin saadaan erän pisteitä antava ajoaika. Ajosta voi saada maksimissaan 70 pistettä ja on tärkein lopputulokseen vaikuttava tekijä.
Lisäksi arvioidaan koiran hakutyöskentely, josta maksimi on 10 pistettä. Haukusta, jossa tärkein ominaisuus on kuuluvuus, saa 10 pistettä ja vielä ajotaidosta myös 10 pistettä. Ajotaidossa arvioidaan koiran kykyä pitää jänis liikkeellä ja miten sujuvaa ja etenevää ajo on. Maksimipistemäärä on siis 100 pistettä. Tappiopisteitä koira voi saada hakulöysyydestä ja ajolöysyydestä, kummastakin enintään 10 pistettä. Lopputulokseen lasketaan ajoajasta ja ansioista tulevat pisteet vähennettynä mahdollisilla tappiopisteillä
Lisäksi arvioidaan lukuisa määrä ns. lisätietoja, joilla on vaikutusta koiran työskentelyyn tai antavat muuten jalostuksellista lisätietoa koiran taidoista. Lisätiedot eivät kuitenkaan vaikuta loppupisteisiin. Myös koiran metsästysinto arvioidaan nykyisissä säännöissä lisätietona.
Koeryhmä, siis koiran ohjaaja ja 2 tuomaria, pyrkii toimimaan koesuorituksen aikana mahdollisimman paljon samalla tavalla kuin metsälläkin. Pyritään seuraamaan koiran työskentelyä sitä kuitenkaan häiritsemättä ja pyritään saamaan myös ajettavasta näköhavaintoja
Sorkkaeläin on kiellettyä riistaa ja jos ajaa sitä yli 30 minuuttia niin, ettei koiraa saada lopettamaan, niin se johtaa kokeen sulkemiseen.
Siinäpä pääpiirteittäin ajokokeen kulku ja arvosteluperusteet. Samoja asioita painotetaan kuin metsästyksessäkin. Hyvää lisätietoa saa osallistumalla palkintotuomarikoulutukseen, joita tulevanakin syksynä järjestetään ainakin Kajaanissa, Sotkamossa, Kuhmossa, Suomussalmella ja Hyrynsalmella. Tarkempia tietoja löytyy näilläkin kotisivuilla olevasta koulutuskalenterista.
Kuten edellä kirjoitetusta näkee, niin ei tämä koetoiminta ole sen kummempaa hommaa kuin muukaan koiran kanssa touhuaminen. Kokeilemallahan se parhaiten selviää, että miten harrastuksen parissa viihtyy.
Näkemisiin: Ilmari Pulkkinen
5.4.2012